JEESUKSEN PELASTUSTEOSTA

 

JUMALAN TYHJENTYMINEN

Jeesus on jumaluuden toinen persoona kolminaisuudessa.

– Hän on Jumala ja luoja Joh. 1:1-3. Paavali todistaa saman Kol. 1:15-17. Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys... Kol. 2:9.

– Tuomas kutsuu häntä Herraksi ja Jumalaksi Joh. 20:27-28. Herra on yksi VL Jumalan nimistä.

– Hän oli ennen Aabrahamia Joh. 8:56-58. Viimeinen lause päättyy alkukielessä sanoihin MINÄ OLEN, hepreaksi JAHVE. 2 Moos 3:14.

– Jesaja näki hänen kirkkautensa Joh. 12:37-41. Vrt. Jes. 6:1-10.

– Jesaja näki myös kärsivän vapahtajan Jes. 53 luku. Näiden näkyjen välillä kirkkauden herra oli ottanut kärsivän ihmisen muodon.

– Kysymyksessä oli TYHJENTYMINEN Fil. 1:5-8. Tämä on voimakas ilmaisu. Sana on käännetty Rom. 4:14 TYHJÄKSI TEHTY. 1 Kor. 1:17 MENNÄ MITÄTTÖMÄKSI. 2 Kor. 9:3 NÄYTTÄYTYÄ TYHJÄKSI. NIV kääntää jakeen "but made himself nothing."

– Tyhjentymisestään huolimatta hän ei ollut pelkkä ihminen. "Jumala oli Kristuksessa" 2 Kor. 5:19.

JEESUS TYHJENTYI JUMALUUDESTA ETTÄ ME RIKASTUISIMME HÄNEN KÖYHYYDESTÄÄN

 

JEESUKSEN IHMISYYS

Paavalin mukaan "hänet havaittiin sellaiseksi kuin ihminen" Fil. 2:7.

Hän kävi läpi kaikki inhimilliset kehitysvaiheet lapsuudesta miehuuteen. Eläessään maan päällä hän oli samojen lakien alainen kuin mekin.

– Hän kärsi nälkää, janoa ja uupumusta Joh. 4:6-8. Ihmisyytensä kautta hän saattoi kohdata aran naisen ja löytää hänen luottamuksensa.

– Hän osoitti inhimilliset tunteensa itkien ja iloiten Joh. 11.35 ja Lk. 10:21 pyhittäen meidänkin tunteemme. Hän rukoili väkevällä huudolla ja kyynelillä Hb. 5:7. – Rukous kuultiin jumalanpelon tähden -

– Hän saattoi joutua suureen tuskaan Lk. 22:44. Alkukielinen sana tarkoittaa KUOLEMANTUSKAA. Kysymys on äärimäisestä inhimillisestä hädästä joka uhkaa musertaa ihmisen.

– Hänelle tarjottiin kaikki maailman antimet. Hän koki kaikki inhimilliset kiusaukset Lk. 4:1-13. Hän voi sääliä kiusattuja Hb. 4:15.

– Ihmisyydessään hän meni niin alas, että "Niin runneltu, ei enää ihmisen kaltainen, oli hänen muotonsa". Jes. 52:14.

JEESUS OLI OLENNALTAAN SELLAINEN KUIN IHMINEN ON

 

SYNNIKSI EDESTÄMME

Herran alentuminen ei ollut vain silminnähtävää. Hän tuli SYNNIKSI EDESTÄMME 2 Kor. 5:21.

– Hän ei ollut koskaan tehnyt syntiä Hb. 4:15, vaikka oli kaikessa kiusattu. Kiusaus ei siten ole vielä synti.

– Hänen päälleen heitettiin kaikkien meidän syntivelkamme Jes.53:6. Rikkomuksen laskettiin kaikki kerralla hänen päälleen ja kantoi ne pois.

– Malja, jota Jeesus kauhistui Getsemanessa, sisälsi ihmiskunnan synnin, jonka Jeesus oli juova itseensä. Lk. 22:42. Synnin malja merkitsi Jeesukselle Jumalan vihan maljaa, joka on synnin seuraus ja rangaistus.

– Se merkitsi Jumalasta eroon joutumista. Tämän vuoksi Jeesus huusi "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit". Tämä on ollut hirveä kokemus hänelle, joka aina oli ollut yhtä Isän kanssa Joh. 10:10-11.

– Herra ei tullut syntiseksi edestämme. Tämä olisi tarkoittanut yksittäisiä pahoja tekoja. Hän tuli SYNNIKSI. Tämä on enemmän kuin syntiset teot. Kysymys on synnin perusolemuksesta, mitä se sitten lieneekään.

Synnin lisäksi hän kantoi sairautemme ruumiissaan ristin puulle Mat. 8:17.

JEESUS OTTI ITSEENSÄ MAAILMAN SYNNIN