PYHITYKSESTÄ

 

PYHYYS KRISTILLISYYDESSÄ

Pyhä on erotettu epäpyhästä. Se on Jumalalle erotettua ja Jumalan omaa. Kristityn elämä on suljettu pyhän piiriin.

– Jumala on Pyhä Jes:6:1-3. Hän asuu korkeudessa ja pyhyydessä Jes. 57:15. ja niiden luona joilla on särjetty henki.

– Jumalan nimi on pyhä Ps. 111:9. – Jeesus on Jumalan pyhä. Mk. 1:24.

– Jumalan Henki on pyhä. Ap. 1:5. - Paikka jossa Jumala ilmestyy, on pyhä. 2 Moos. 3:5. – Jumalan laki on pyhä Rom. 7:12. – Jumalan enkelit ovat pyhiä Apt. 10:22 - Paasto on pyhä Jooel. 2:15. – Seurakunnan kokous on pyhä Jooel. 2:16. – Uskovat ovat pyhä heimo. 1 Piet. 2:9.

– Israel on pyhä kansa 2 Moos. 19:6 - Jumalanpalveluesineet olivat pyhät 2 Moos. 29:37 - Jumalan tie on pyhä Ps. 77:14. Vrt. Jes. 35:8. – Uusi Jerusalem on pyhä kaupunki Ilm. 21:3.

– Raamattu sulkee kaiken Jumalan yhteyteen kuuluvan pyhän piiriin. Lopullinen asuinpaikka tulee olemaan kokonaan pyhä. "Eikä sinne pääse mitään epäpyhää" Ilm. 21:27. Tämän vuoksi "autuaita ovat ne, jotka pesevät vaatteensa" Ilm. 22:14.

PYHÄ ON EROTETTU EPÄPYHÄSTÄ JUMALAN OMAKSI JA KÄYTTÖÖN


ELÄMÄN VANHURSKAUS

Kristityn vapaus ei ole laittomuutta Rom. 3:31 ja 8:4. Laki on kirjoitettu sydämiin Jer.31:33. Se on rakkauden laki.

– Elämän vanhurskaus on Hengessä vaeltaminen Gal. 5:25 ja Rom. 8:4-5 ja Kristus elämä minussa Gal. 2:20.

– Pyhityskehotus johtuu asemastamme Jumalan lapsina 1 Piet. 1:14-19 ja 1 Joh. 3:2-3 ja Rom. 8:12-14. Elämä pyrkii aseman mukaiseksi Kol. 3:1-4. Vanhurskauteen pyrkivä elämä johtuu vanhurskautetusta asemasta ja olemuksesta Kristuksessa. Hedelmä kasvaa puun mukaisiksi.

– Kristityssä on taistelu uuden ja vanhan puun, so. Luonnon välillä. Se voittaa, jota ravitaan ja vaalitaan Rom. 13:14 ja 1 Kor. 9:24-27.

– Elämässä toimii kylvön ja niiton laki Gal. 6:7-8. Jumalan sana on hyvä siemen, se kasvattaa ja rakentaa kristityn aikuisuuteen 1 Piet. 2:1-5.

– Vanhurskaus ilmenee vanhurskaina ajatuksina Fil. 4:8. Vanhurskaina sanoina Ef. 4:25 ja 29-31. Vanhurskaina tekoina Jk. 2:14 ja 26.

– Annamme ruumiimme vanhurskauden palvelijaksi Rom. 6:19 nurisematta ja epäröimättä Fil. 2:12-14. Kuitenkin kaikki on Jumalasta.

VANHURSKAUTEEN PYRKIVÄELÄMÄ JOHTUU VANHURSKAUTETUSTA ASEMASTA


PYHITYKSEN KAKSI MUOTOA

Raamatussa on kaksi pyhityksen muotoa, pyhitys uskon kautta ja pyhitys uskonkuuliaisuuden kautta. Jos pyhitys ymmärretään vain yhdessä muodossaan, sekoitetaan toisiinsa asema ja elämä, jolloin joudutaan käytännössä kestämättömään tilanteeseen.

– Kaksi pyhityksen muotoa käyvät ilmeisiksi luettaessa rinnan Heb. 10:10 ja 2 Kor. 7:1. Kertakaikkinen pyhitys on asemamme Kristuksessa ja pyhityksen täydellistäminen vaelluksemme Kristuksessa.

– Vaellus Kristuksessa on voimaton, jollemme omista asemaamme Kristuksessa. Asemamme on perustus, vaelluksemme rakennus sen päällä. Rakennus on puutteellinen, perustus ei, 1 Kor. 3:11-15.

– Kahta pyhityksen muotoa kuvataan vertauksella valtion valloituksesta. Pyhitys uskon kautta on pääkaupungin valloitus, (ihmissydämen Kristukselle). Virallinen hallitus vaihtuu.

– Vallattuun maahan jää vanhan vallan kannattajia. Entisen hallituksen valta kukistuu vähitellen. (uskovassa lisääntyy uskonkuuliaisuus ja elämän vanhurskaus tullen täydelliseksi tämän elämän jälkeen).

ASEMAMME KRISTUKSESSA ON PERUSTUS JOSTA ELÄMÄN PYHITYS KASVAA


PYHITYS USKON KAUTTA

Raamatussa uskovia kutsutaan nimellä pyhä noin 70 kertaa. Paavali kutsuu uskovia pyhiksi lähes kaikkien kirjeittensä alussa 2 Kor.1:1 ym.

– Uskovat ovat pyhiä asemansa perusteella Kristuksessa, ei vain elämänsä puolesta, niin kuin esim. korinttolaiskirjeistä voidaan nähdä 1 Kor. 1:2 ja 11. Hänet on erotettu Jumalalle ja hän on Jumalan oma.

– Kristityn asema perustuu Kristuksen kertakaikkiseen tekoon Hb. 10:10-14. Teko on lopullinen ja täydellinen. "Se on täytetty".

– Työn tehtyään Kristus istuutui. Hän oli tehnyt "ainiaaksi täydelliseksi Jumalan edessä ne jotka pyhitetään". Vrt. 1 Moos. 2:1-3.

– Kertakaikkinen pyhitys tapahtuu silloin, kun uskova siirretään Pojan valtakuntaan Kol. 1.12-13. Hän tulee soveliaaksi pyhien perintöön.

– Pojan valtakuntaan siirretty uskova on Pojan valtakunnan kansalainen ja nauttii sen etuja vajavaisenakin asemansa perusteella.

– Pojan valtakunta on "suuri talo" 2 Tim. 2:19-21. Uskovat ovat kulta, hopea, puu ja savi astioita. Hyödyllisyys ei riipu astian materiaalista (yhteiskunnallisesta asemasta tms.). Se riippuu puhtaudesta.

PYHITYS USKON KAUTTA ON ASEMAMME KRISTUKSESSA


PYHITYS USKONKUULIAISUUDEN KAUTTA

Pyhitettyjen tulee edelleen pyhittyä Ilm. 22:11. Tämä tapahtuu uskon kuuliaisuuden kautta Rom. 1:5 ja 16:26.

Uskon kuuliaisuus on vastakohta lain kuuliaisuudelle ja on usko Jumalaan uskon alkajana ja täyttäjänä. Uudistettu sydän on kuuliainen "sille opin muodolle jonka johtoon on annettu". Rom. 6:17. Se on antautumista" vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen" Rom. 6:19.

– Kehotus uskon kuuliaisuuteen tulee "Jumalan armahtavan laupeuden kautta". Rom. 12:1-2. Uskonkuuliaisuus on järjellinen jumalanpalvelus.

– Elämä on jatkuvaa liikettä, muutosta tai mukautumista. Muutos on taistelua ja voittoja, mukautuminen antautumista ja tappioita.

– Aabraham ja Loot ovat esimerkki erisuuntaisesta liikkeestä. 1 Moos. 13:12 ja 18. Toinen läheni Hebronia, toinen Sodomaa. Toinen Jumalaa, toinen maailmaa. Liike on vähittäinen, suunta selvä.

– Lootin tie johti aluksi menestykseen ja lopuksi täydelliseen tuhoon. Aabrahamin tie johti taisteluihin, voittoihin ja siunauksiin. Aabrahamin kuuliaisuus oli uskon kuuliaisuutta Hb. 11:8-10.

USKON KUULIAISUUS ON USKOA JUMALAAN


PYHITYKSEN VÄLINEET

Välineet ovat Sana, Jeesuksen veri, Pyhä Henki ja jumalallinen kuritus.

– Sana on totuus Joh. 17:17. Se vaatii ratkaisuja, rohkaisee ja vie parannukseen. Sanan tulee asua runsaana uskovassa Kol. 3:16 ja sulautua uskossa Hb. 4:2. Sulautuminen on sanan muuttumista elämäksi.

– Veri puhdistaa Hb. 13:12. Kun sana paljastaa totuuden ihmisestä, tarvitaan puhdistus. Pyhitys on lisääntyvää synnintuntoa ja lisääntyvää armontuntoa, tasapainossa keskenään. Vrt. 1 Piet. 1:2 jatkuva vihmonta.

– Pyhä Henki pyhittää Rom. 15:16. Tämä ei tapahdu automaattisesti; "jos te Hengellä kuoletatte" Rom. 8:12-14. Pyhityselämä on Hengen kuljettamana olemista, hengessä vaeltamista Gal. 5:16-25.

– Hengen hedelmä Gal. 5:22 on Hengen pyhittävä työ uskovassa. Se on kasvun tulos. Ensin nuppu, sitten kukka, raakile ja kypsyvä hedelmä.

– Jumalallinen kuritus on siksi; "että pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään". Se kasvattaa "vanhurskauden rauhanhedelmän" Hb. 12:10-11, se on "tosi parhaaksemme".

Pyhityksen päämäärä on kirkastuminen 2 Kor. 4:16-18.

PYHITYKSEN VÄLINEET OVAT SANA VERI HENKI JA JUMALALLINEN KURITUS


MIKSI PYHITYS?

Pyhityskehotus annetaan Jumalan olemuksen perusteella. Jumala on pyhä, hänen kansansa on pyhä 3 Moos. 11:45 ja 1 Piet. 1:16.

– Ilman pyrkimystä pyhitykseen ei kukaan näe Herraa Hb. 12:14.

Pyrkimys sanana ilmaisee tahdon ja liikkeen suunnan, ei sen nopeutta.

– Pyhityspyrkimys johtuu Jumalan olemuksen laadusta ja uskovan olemuksen laadusta koska ne ovat yhtä. Jumalan olemus on pyhä ja uskovan perusolemus on pyhä. Uskovan perusolemus on kuin korkki, joka veden alle vedettynäkin pyrkii aina ylös, Jumalaa kohti. Miika 7:8.

– Pyhitys ei ole asia. Pyhitys on henkilö nimeltä Kristus Jeesus. Kristus elää uskovassa ja uskovan mieli pyrkii pyhyyteen. Se on Hengen mieli Rom. 8:4-6.

– Jumalan lapsi ei harjoita syntiä. Joh. 3:6 ja 9. Kun hänelle tulee yksittäisiä lankeemuksia, hän puhdistautuu 1 Joh. 1:8-10.

– Jumalan lasta miellyttää se mikä on oikein, vanhurskauden tekeminen 1 Joh. 2:29 ja 3:7. Jumalan tahdon tekeminen on hänen ilonsa.

– Pyhitys on uskovan luonnollinen elinpiiri ja lopullinen päämäärä.

PYHITYS ON USKOVAN LUONNOLLINEN TILA