VANHURSKAUDESTA

 

IHMISEN OMA VANHURSKAUS

Laki vetoaa ihmisen luontaiseen omavanhurskauteen. Lain täyttäminen ruokkii ihmisen kunniankipeyttä. Lain alaisuudesta on vaikea luopua.

– Ihmisen luontainen lainkäsitys perustuu tasapainoteoriaan. Pahat teot tasapainotetaan kärsimällä rangaistus tai tekemällä hyvää. Tämä on inhimillinen sovituspyrkimys. Ei huomata, että synti tehdään Jumalaa kohtaan. Ihminen ei voi hyvittää syntiä Taivasta vastaan Ps. 49:8.

– Ihminen voi olla vanhurskas suhteessa ihmisiin. Suhteessa Jumalaan hän on vajaa. "Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niin kuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme.." Jes. 64:6. Vrt. Rom. 3:10-18.

– Paavali oli lain vanhurskauteen nähden nuhteeton. Silti hän kirjoitti; "pidän kaiken roskana että voittaisin omakseni Kristuksen ja minut havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta.." Fil. 3:8-9.

– Lain tie johtaa umpikujaan. Ihminen ei tule vanhurskaaksi lain teoista Gal. 2:16

IHMISEN OMA VANHURSKAUS EI KELPAA JUMALALLE


VANHURSKAUS JOTA JUMALA ODOTTAA


Vanhurskaus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä että tehdään oikein.

Jumala on itse vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta Ps. 11:7.

– Jumala on täydellinen ja odottaa sitä toisiltakin. Jeesus sanoi "Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen isänne.." Mat. 5:48.

– Vuorisaarna on tämän täydellisyyden vaatimuksen selkeä julistus. Jeesus julistaa rankaistaviksi synneiksi salaisimmatkin taipumukset ja julistaa ne murhaksi tai huorinteoksi Mt. 5:21-22 ja 27-28.

– Vuorisaarna riisuu ihmisen omanvanhurskaudesta, niin että tämä jää alastomana ja syyllisenä Jumalansa armahdettavaksi. Se on saarna Fariseuksille, jotka katsoivat olevansa toisia parempia. Vrt. Lk:18:9-14

– Vuorisaarna luetaan ristin valossa, tai se saa vajavaisen lukijan epätoivoon. Se paljastaa armotta mitä ihminen on ja mitä Jumala on.

– Ainoa Jumalan tyydyttävä vanhurskaus on lahjavanhurskaus, so. Jumalan oma vanhurskaus uskon kautta vastaanotettuna Rom. 3:21-24.

Se on täydellisyys jossa kaikki on osunut maaliinsa.

AINOA JUMALAA TYYDYTTÄVÄ VANHURSKAUS ON LAHJAVANHURSKAUS


SAAVUTTAMATON PÄÄMÄÄRÄ

Lain täyttämiseen sitoutuneet eivät tunne itseään. Kansa sitoutui lakiin, mutta teki itselleen jumalaksi kultaisen vasikan. 2 Ms.24:3 ja luku 32. Syntiin langennut ihminen oli kadottanut hallintavallan syntiin nähden.

– Room. 7: 14-24 valitusvirsi koskee kristittyjäkin. Kokemus on osoittanut, että liha ei pyhity. Kun se hallitsee, toteutuu Paavalin valitus MINÄN heikkouden suhteen. "Paholaisella ei ole omaatuntoa, eikä lihalla järkeä. Kun ne hallitsevat, kaikki on mahdollista".

– Laki tekee parhaansa, mutta se oli "lihan kautta heikoksi tullut" Rom. 8:3. Se on hyvä puuseppä, mutta liha on niin kehnoa ainesta, lahoa ja madonsyömää, että kunnon tulosta ei voi syntyä.

– Pelastumme armosta. Jos myöhemmin väärä itsevarmuus valtaa sydämen, uskosta tulee suorittamista, sisäinen elämä katoaa ja lankeemus on lähellä. Kompastuminen voi koitua siunaukseksi kun löydetään uudelleen armo ja oikea asema Kristuksessa. Vrt. Pietarin kohtalo Mat. 26:33-34 ja 69-75 ja Lk. 24:34. Myöhemmin Pietarista tuli johtava apostoli veljien joukossa Gal. 2:7-9.

IHMISEN OMAVANHURSKAUS JOHTAA UMPIKUJAAN